Talous ja työllisyys

Poistamalla ohjelmistopatentit EU saavuttaisi suuren kilpailuedun verrattuna USAhan ja loisi työpaikkoja Eurooppaan. Ohjelmistopatenttien laillistaminen vaikuttaisi vastaavasti päinvastaisesti.

EU:n kilpaluneuvosto tulkitsi olemassaolonsa tarkoituksen väärin toukokuun 18. päivänä vuonna 2004. Komitea teki huonoa pilaa omasta nimestään ja koiranpalveluksen isännälleen eli meille eurooppalaisille, antamalla poliittisen lausunnon, jossa se ilmoitti sopineensa ohjelmistopatenttien laillistamisesta EU:ssa. Vaikka jotkut eurooppalaiset suuryritykset pyytävätkin ohjelmistopatentoinnin sallimista (osin ehkä siksi etteivät ymmärrä asiaa), hyödyt Euroopan talouteen ovat erittäin kyseenalaisia, ja haitat ilmeisiä. Pääasialliset hyötyjät eivät olisi eurooppalaisia. Itse asiassa suurin osa europassa jo myönnetyistä patenteista on ulkomaalaisomistuksessa.

Eurooppa kärsii jo ohjelmistokaupan kymmenien miljardien eurojen vajauksesta USAn kanssa käytävässä kaupassa. Melkoisen osan siitä muodostavat tiettyjen amerikkalaisyhtiöiden monopolit suurimmilla ja kannattavimmilla ohjelmistojen osa-aloilla. Jos sinulla on monopoli, pyydät tietysti kovemman hinnan kuin mikä olisi hinta reiluissa kilpailutilanteessa. Niinpä EU:lle on elintärkeää varmistaa kilpailutilanne jossa eurooppalaiset eivät joudu maksamaan ylihintaa. Juuri koskaan ei ole hyväksi suosia monopolia, mutta on vielä älyttömämpää vahvistaa ulkomaalaista monopolia.

On monia syitä miksi EU:lla menee paremmin jos se kieltää ohjelmistopatentit kuin jo se laillistaa ne. Tässä ovat pääsyyt:

1. Ohjelmistopatentit saattavat kotimaisen ohjelmistoteollisuuden epäsuotuisaan asemaan. Ohjelmistopatentit vahvistavat EU:n ulkopuolisia isoja pelureita PK-yritysten kustannuksella. SAPpia lukuunottamatta eurooppalainen ohjelmistoteollisuus muodostuu kokonaan PK-yrityksistä. Eurooppa on myös tärkeimpien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen syntysija. Täällä on myös jo hyvin käynnistynyt avoimen lähdekoodin käyttöönotto joka mahdollistaa kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen. Jotkut mahdollisuudet saattavat karata Aasiaan jossa hallinnot kannustavat avoimeen lähdekoodiin jopa enemmän kuin Euroopassa, ja jossa hallinnot Eurooppaa suuremmalla todennäköisyydellä eivät ammu itseään nilkkaan ohjelmistopatenteilla.

1. Ohjelmistopatentit nostavat ohjelmistojen ja niitä sisältävien tuotteiden hintaa, jonka eurooppalaiset maksavat veroina (valtion ja kuntien hankinnat), alempina palkkoina (yritysten hankinnat), tai suoraan (kotikäyttäjät). Jos ohjelmistopatentit eivät aiheuta ongelmaa, avoimen lähdekoodin ohjelmistot antavat ennennäkemättömän mahdollisuuden tuoda tavallisimpien ohjelmistojen hinnat alas. Tätä mahdollisuutta ei saa hukata. EU:n täytyy hyödyntää nämä kulusäästöt ja sijoittaa omaan kasvuun. those cost-savings and invest them into its own growth. -->

3. Enemmän kilpailua tarkoittaa enemmän uusia ideoita ja johtaa parempaan tuottavuuteen kaikilla aloilla joilla käytetään ohjelmistoja. Kun tämä yhdistetään edellämainittuihin kustannussäästöihin, saadaan merkittävä kilpailuetu entistä pahemmin patenttien runtelemaan USA:han nähden.

4. Patenttijärjestelmä aiheuttaa vaihtelevasti suoria ja epäsuoria kuluja joiden taloudellisesta hyödystä ei ole olemassa todisteita. Patenttijärjestelmästä aiheutuvat lisäkulut maksaa kuluttaja. Jos jollain alalla ei ole vahvoja merkkejä patenttien hyödyllisyydestä, patentoitavuutta ei pidä laajentaa.

5. Työpaikkojen lisääntyminen tuotannossa ja palveluissa on hyödyllisempää kuim työpaikkojen lisääntyminen patenttimafiassa. Patenttivirkamiesten ja patenttijuristien työllistäminen ei kokonaisuutta tarkasteltaessa luo lisää työpaikkoja. Patenttijärjestelmä on taloutta rasittava. Jos se laajenee sellaisille aloille joilla se pystyy aiheuttamaan vakavaa vahinkoa, kuten ohjelmistot, on täysin mahdollista että jokainen lisätyöpaikka patenttijärjestelmässä tappaa useita työpaikkoja muualta.

6. Suuryhtiöt haluavat "ulkoistaa" ohjelmistojen kehitäjät Siemens:in kaltaisten yritysten toiminta on yksinkertaista: irtisanotaan 20 ohjelmoijaa Euroopassa, palkataan 30 Bangalore:ssa (murto-osalla kustannuksista) ja yksi Myncheniläinen patenttijuristi tarkastaa intialaisten ohjelmoijien työt. Muutaman vuoden kuluttua myös tuo patenttijuristi "ulkoistetaan" Romaniaan. Vertailun vuoksi, PK-yritykset (myös IT-alalla) ovat palveluyrityksiä. Niiden täytyy pitää henkilöstönsä lähellä asiakkaitaan ja ne joutuvat myös maksamaan veronsa samalle alueelle.

Lue täältä miksi ohjelmistopatentit vahingoittavat erityisesti itäisen EU:n maiden taloutta