Mikä on patentti?

Patentti on keino keksinnön suojaamiseksi. Se on keksijän ja yhteisön välinen vaihtokauppa. Keksijä kuvailee keksinnön patenttihakemuksessa ja yhteisö antaa keksijälle tietyksi ajaksi yksinoikeuden käyttää keksintöä hyväkseen.

Vielä myöhemmällä keskiajalla keksijän piti pitää keksintönsä salaisuutena jotta pystyi hyödyntämään sitä. Jos joku esimerkiksi keksi toimivan lääkkeen, hänen ei kannattanut kertoa kenellekään miten lääkettä valmistetaan. Niinpä keksijät veivät hyödyllisiä keksintöjä mukanaan hautaan asti.

Sanan "patentti" kanta on latinassa ja tarkoittaa "avattua". Patenttijärjestelmä luotiin jotta keksijät julkaisisivat keksintönsä. Keksijä lahettää patenttitoimistoon kuvauksen keksinnöstään ja jos patenttitoimiston tutkija uskoo, että hakemus kuvaa uutta keksintöä, hän myöntää sille patenttisuojan. Kaikki patentit ovat julkisia ja saatavilla rekisteristä ja niistä saa tietoa esimerkiksi patenttirekisteriviranomaisen julkaisuista.

Vastalahjaksi keksinnön julkaisemisesta keksijä saa patenttitoimistolta yksinoikeuden keksintöön määräajaksi. Tämän 20 vuoden aikana patentin haltijalla on yksinoikeus keksintöön mutta sen jälkeen keksintö on vapaasti kenen tahansa käytettävissä.

Patentin haltijan määräaikainen yksinoikeus on äärimmäisen tehokas oikeus. Patentin haltija pystyy estämään muita käyttämästä patentin suojaamaa tietoa. Tarpeen vaatiessa patentin haltija voi vaatia oikeutta avukseen. Hänellä on myös oikeus myydä patentti tai antaa lupa käyttää patentin suojaamaa tietoa neuvottelemaansa hintaan.

Tällainen suojausmenettely tuo tullessaan joitain ongelmia. Suurin näistä ongelmista on se, että joku voi loukata patenttia vaikkei tiedä patentin olemassaolosta. Se joka jättää patenttihakemuksen ensimmäisenä omistaa oikeudet. Paitsi niitä vastaan jotka yrittävät varastaa idean, hän voi käyttää patenttia myös niitä vastaan, jotka aidosti keksivät saman idean myöhemmin (tai vaikka aiemminkin, mutta eivät rekisteröi sitä [suom.huom.]). Sillä että osoitat päätyneesi samaan keksintöön itsenäisesti ja ettet edes tiennyt patentin olemassaolosta ei ole mitään merkitystä. Olet syyllistynyt patenttirikkomukseen josta voi olla pahimpana seurauksena vapausrangaistus.

Onko tällainen järjestely reilu, järkevä ja yhteisölle hyödyllinen, riippuu keksinnöstä. Jos keksintö on todella nerokas, menetttely on hyväksyttävä. Tässä tapauksessa on erittäin epätodennäköistä että joku muu tekisi saman keksinnön patentin 20 vuoden suoja-aikana. Tänäpäivänä patentteja vaan on miljoonia ja miljoonia, mutta niistä vain todella harvat edustavat mainittavaa saavutusta.

Joillain aloilla patenttijärjestelmä toimii paremmin (tai vähemmän huonosti) kuin joillain toisilla aloilla. Kaikilla aloilla patenttijärjestälmällä on haukkujansa. Ihmiset vastustavat ihmisen geenien patentointia, joko eettisin perustein tai poliittisin perustein ("sellaisen tiedon pitäisi olla julkista"). PK-yritykset koko teknologia-alalla katsovat että suuryhtiöt ovat vääristäneet patenttijärjestelmän ja käyttävät sitä vain strategisena aseena.

Kaikesta huolimatta patenttijärjestelmän huonot puolet ovat siedettäviä aloilla joilla patenttijärjestelmästä on tuntuvaa hyötyä. Useimmat taloustutkijat suhtautuvat patentteihin suurella varauksella kun taas juristit (joilla saattaa olla mahdollisuus tehdä patenteilla rahaa) puolustavat patentoitavuutta. Ala, jolla taloustieteilijätkin saattavat nähdä patentit yleishyödyllisiksi, on lääketeollisuus. Tällä alalla tutkimus on hyvin kallista joten kukaan ei varmaankaan käyttäisi satoja miljoonia yhden tuotteen tuotekehitykseen ellei sille voitaisi taata pitkäaikaista tuotesuojaa. Suunnilleen kaikilla muilla aloilla patenttijärjestelmä tuntuu aiheuttavan enemmän haittaa kuin mitä siitä on hyötyä. Tietokoneieohjelmien patentoinnin osalta kysymys on täysin järjettömästä kaaoksesta.

Siirry tästä perusteiden alkusivulle.

Tai katso täältä esimerkkejä eurooppalaisista ohjelmistopatenteista joita ei olisi koskaan pitänyt myöntää.