Ohjelmistopatenttien kannattajat väittävät
kaiken aikaa, ettei niistä toistaiseksi ole muodostunut
käytännön ongelmaa. Tai tarkemmin, etteivät
PK-yritykset ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot tähän
mennessä ole kärsineet softapatenteista.
Ei ole totta, ettei ohjelmistopatentteja
vielä olisi laajamittaisesti sovellettu.
IT-uutisointiin keskittyneet verkkosivustot saattavat raportoida jopa
kaksi tai kolme patentteihin liittyvää tapausta samana
päivänä. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat
patenttirahastajat kuten Acacia ja Forgent käyttävät
patentteja useita yrityksiä vastaan samanaikaisesti. Ne
etsivät kasvavissa määrin mahdollisuuksia myös
Euroopasta.
Microsoft Corp. varoitti Aasian maita torstaina,
että niitä saattaa odottaa patenttioikeudenkäynti
käyttäessään
Linux-käyttöjärjestelmää eikä sen
Windows-ohjelmistoja.
Reuters (18 marraskuuta 2004)
Oikeuteen päätyvät tapaukset
eivät ole edes jäävuoren huippu.
Patenttiriidat eivät luonteensa vuoksi usein päädy
oikeuteen asti. Useimmilla yhtiöillä, etenkin pienillä
ja keskisuurilla, ei ole varaa kalliiseen käräjöintiin
ja, mikä tärkeintä, ne eivät voi ottaa sitä
riskiä, että oikeus saattaisi määrätä
jonkin tai kaikki niiden tuotteet myyntikieltoon. Niinpä niiden
täytyy maksaa tai taipua muihin myönnytyksiin patentin
omistajan hyväksi.
On vastuutonta kiistää
tulevaisuudessa vaanivan uhkan olemassaolo vetoamalla menneisyyteen.
Ne
jotka kertovat, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat
Yhdysvalloissa kukoistaneet laajasta ohjelmistojen patentoitavuudesta
huolimatta, tekevät mahdottoman johtopäätöksen.
Ennen 11.9.2001 monet pitivät lentokenttien turvallisuutta
riittävänä. Jos on olemassa riski, siihen on puututtava.
Jos ehdotettu lainsäädäntö synnyttää tai
pahentaa riskiä, niin sitä pitää muuttaa siten
että se lisää turvallisuutta. Jälkiviisaus ei
riitä. Euroopan ei pitäisi odottaa ennen kuin jotain
9/11-tapahtumiin verrattavaa sattuu myös ohjelmistopatentteihin
liittyen.
Enemmistö patentinhaltijoista odottaa
EU:n lainsäädäntöprosessin lopputulosta ennen
suurempia toimenpiteitä.
He
haluavat ennen kaikkea laillisen perustan patenttiensa soveltamiselle.
Euroopan parlamentin syyskuussa 2003 ehdottama
lainsäädäntö tekisi patenttien
käyttämisen ohjelmistokehittäjiä ja
käyttäjiä vastaan käytännöllisesti
katsoen mahdottomaksi. Muut ehdotetut versiot EU-direktiivistä sen
sijaan, jos ne tulisivat voimaan, johtaisivat patenttien
laajamittaiseen voimaansaattamiseen. Ottaen huomioon
lainsäädäntöprosessin lopputuloksesta vallitsevan
epävarmuuden, nyt patenttioikeudenkäynnin aloittava
patentinhaltija saattaisi hyvinkin hävitä juttunsa. Sen
lisäksi patenttien omistajat tietävät, että
tässä vaiheessa mikä tahansa ohjelmistopatentin
hyödyntämisyritys Euroopassa lisäisi
todennäköisyyttä EU:n ohjelmistopatenteille
kielteisestä päätöksestä.
Patenttien avoimelle lähdekoodille
aiheuttama uhka ei ole menneisyyden kysymys, vaan tulevaisuuden kasvun.
Tiettyyn
pisteeseen asti tämän päivän markkinajohtajilla ei
ole vahvaa motivaatiota käyttää softapatentteja avointa
lähdekoodia vastaan. Kuitenkin heillä on olemassa kipukynnys,
eikä kukaan voi tarkalleen ennustaa missä se tulee vastaan.
Kun tämä kynnys ylittyy, riski kasvaa huomattavasti
aikaisempaa suuremmaksi.
Lue valheesta, jonka mukaan
ohjelmistopatenttien hyväksyminen olisi tarpeen harmonisaation
vuoksi