| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PK-yrityksetPienet ja keskisuuret yritykset kärsivät eniten ohjelmistopatenttien laillistamisesta; ne pääsevät kantamaan kaikki patenttien haitat mutta eivät saa reilua mahdollisuutta käyttää niitä hyödykseen.Eurooppalainen ohjelmistoteollisuus on lähes kokonaan PK-yritysten toimintaa. Patenttijärjestelmällä on sellainen maine, että se kasvavassa määrin (kaikilla aloilla) suosii muita kuin PK-yrityksiä. Ohjelmistojen osalta ongelmat ovat muita aloja pahempia. Jos EU suosii ei-eurooppalaisia isoja yhtiöitä pienten ja keskisuurten eurooppalaisten ohjelmistotalojen kustannuksella, EU ampuu itseään nilkkaan. Jotkut suuryhtiöt haluavat varmistaa, että niillä on mahdollisuus rajoittaa pienempien kilpailijoidensa toimintaa, tai jopa murskata kilpailijansa. Ohjelmistoalalla pienetkin firmat voivat tehdä hyvästä ideasta menestyviä tuotteita, koska tarvittava pääoma on kohtuullinen. Ohjelmistopatentit pakottaisivat pienyritykset hankkimaan kalliita patentteja suojakseen ja sitä kautta pääomatarpeet kasvaisivat ja huonontaisivat kannattavuutta olennaisesti. Suurin ongelma on se, että pienyritykset eivät pysty hyödyntämään patentteja isompaa yritystä vastaan, mutta joutuvat kuitenkin itse elämään jatkuvassa pelossa, että jokin suurempi kilpailija aiheuttaa vakavaa haittaa käyttämällä patenttijärjestelmää hyväkseen.
PK-yritykset ovat tärkeimpiä läpimurtojen keksijöitä, mutta
kärsivät eniten laajasta patentoitavuudesta. Suurin osa
PK-yrityksistä joutuu jättämään patentoinnit tekemättä
kustannussyistä, mutta joutuu kuitenkin pujottelemaan
suuryhtiöiden patenttisalkkujen lomitse.
PK-yritykset eivät pääse mukaan ristiinlisensointiin.
Ristiinlisensointiin pääsevät mukaan vain suuryhtiöt, joilla
on tuhansia patentteja. Tällaiset yhtiöt tekevät keskenään
ristiinlisensointisopimuksia.
On olemassa merkittävä riski, että suurin osa ohjelmistoihin
liittyvästä liiketoiminnasta päätyy pienen, paljon patentteja
hallitsevan yritysryppään omistukseen.
Joidenkin suuryhtiöiden toiveena on tilanne, jossa
ohjelmistoalalla voi toimia turvallisesti vain jos omistaa
suunnattoman ison patenttisalkun.
PK-yrityksillä ei ole koskaan mahdollisuutta sen suuruusluokan
patenttisalkkuun.
Patenttisalkun "kriittinen massa" on tuhansia patentteja; tarvitaan
niin paljon patentteja, että kukaan ei enää edes halua selvittää
mitä niissä on.
PK-yritykset menettävät osakeidensa (ja siis osakkaidensa) arvoa patenttimafian vuoksi. Jopa suuryrityksilläkin on ongelmansa tuotteettomien patenttihaiden kanssa, mutta tyypillisesti nämä pääsevät johonkin könttäsummaan joka tyydyttää patenttihain muttei vahingoita suuryhtiötä. PK-yritykset joutuvat yleensä sopimaan prosenttiosuudesta liikevaihtoon. Jos yhtiö, jonka tulos ennen veroja on ollut esimerkiksi 20 % liikevaihdosta, ja se joutuu maksanaan kiristäjälle 2%, yritys menettää kymmeneksen tulostaan!
Reback [Gary L. Reback (suom huom.)] kertoo usein tarinan kuinka
ryhmä IBM:n patenttijuristeja meni Sun Microsystems:lle
1980-luvulla ja väitti, että alkava yritys (Sun) loukkaa
seitsemää IBM:n patenttia.
Kun Sun:in insinöörit onnistuivat selittämään, että heidän
tekniikkansa ei loukannut mitään noista seitsemästä
patentista, IBM:n juristit vastasivat kaivamalla
esille 10 000 patenttia ja ilmoittivat, että heillä on
aivan varmasti jokin patentti, jota Sun loukkaa.
Suuryhtiöillä, kuten IBM ja Microsoft, on nykyään on tapana
asettaa "patenttiveroja" PK-yrityksille.
IBM kehuu saavansa jo miljardi dollaria vuositasolla
patenttiensa lisensoinnista muille. Tämä liiketoiminta
perustuu siihen, että IBM:llä on noin 40 000 patenttia
ympäri maailmaa.
Kenelläkään , ja etenkään PK-yrityksellä, ei ole
mitään todellista mahdollisuutta varmistaa, ettei
firman tuotteissa olisi jotain mikä loukkaa
jotain noista IBM:n patenteista.
Niinpä IBM tarjoaa firmoille kalliihkoa lisenttisopimusta,
joka antaisi firmalle oikeuden kaikkiin IBM:n patentteihin.
Näiden sopimusten kautta IBM sen lisäksi, että
puristaa rahaa PK-yrityksistä, pääsee myös
käsiksi näiden arkaluonteiseen tietoon.
Kevään 2004 aikana lehdistössä on ollut artikkeleita,
jotka osoittavat Microsoft:in laajentaneen
liiketoimintaansa samanlaiseen malliin.
He ovat jo lähestyneet noin sataa yhtiötä,
joista osa on eurooppalaisia. He sanovat olevansa
kiinnostuneita myös avoimen lähdekoodin
ohjelmistotaloista.
Lue täältä miten ohjelmistopatentteja voi käyttää lailliseen kiristykseen. |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||