"Laki käytännön mukaiseksi" -hämäys

Ohjelmistopatenttien sallimista ajavat sanovat ainoastaan haluavansa yhdenmukaistaa Euroopan patenttiviraston myöntämiskäytännöt ja siten estää niiden soveltamisalan laajentumisen edelleen.

Epätotuus on se, että ohjelmistopatenttien laillistamisella ei olisi minkäänlaista rajoittavaa vaikutusta. Ilman softapatentit sallivaa direktiiviä yhteisön patenttisopimus vuodelta 1974 olisi yhä voimassa. Verrattuna niihin ehdotuksiin lainsäädännöstä, joita ohjelmistopatenttien kannattajat tukevat, Euroopan patenttisopimuksella on itse asiassa rajoittavampi vaikutus. Ainoa keino patentoitavuuden rajoittamiseksi entisestään olisi kieltää ohjelmistopatentit ehdottoman vedenpitävällä tavalla.

Tästäkin huolimatta, lainsäädännön tehtävä on laatia sellaisia lakeja jotka hyödyttävät ihmisiä. Tarkoituksena ei saisi olla minkään kyseenalaisen käytännön tukeminen lainsäädännöllä. Euroopan patenttivirasto on myöntänyt useita ohjelmistopatentteja, vaikka Euroopan patenttisopimus 1974 ei tee ohjelmistoista patentoitavia. Euroopan Unioni ei ole sidottu EPO:n tekemisiin viime vuosina. Sen sijaan sillä on vastuunsa eurooppalaisesta taloudesta ja yhteiskunnasta.

Kysymys ei ole siitä, mitä EPO on tehnyt, vaan siitä, mitä sen pitäisi Euroopan edun nimissä tehdä. Olisimme vaikeuksissa, jos jonkun aloittaman käytännön laillistamisesta tulisi johtava lainsäädännön periaate. Koskien toista asiaa mutta samalla logiikalla, USA olisi yksinkertaisesti voinut päättää joidenkin sotilashenkilöidensä harjoittaman kidutuksen laillistamisesta sen sijaan, että olisi käynnistänyt tutkimukset ja pyrkinyt ehkäisemään vastaavan tapahtumista tulevaisuudessa.

Lue valheesta, jonka mukaan ohjelmistopatentit eivät aiheuta monia juridisia ongelmia avoimelle lähdekoodille ja PK-yrityksille